"But now, let's talk about us..."

Hämmentynein fiiliksin mennään edelleen. Tällä hetkellä tuntuu, kuin eläisin sumussa. Monesti mietin mikä oikeasti on todellista ja mikä ei, koska kaikki on yhtäaikaa hyvinkin selvää mutta sekavaa. Enkö todella halua myöntää omia tunteitani itselleni vai olenko edelleen epävarma? Niin.. Ehkä pelaan vain varman päälle ja odotan mitä tuleva tuo tullessaan? Aikaahan tässä on, mutta ei turhille sanoille tai lupauksille.


"But now, let's talk about us... I feel the same way about you, you're important to me too and I get nervous with some things I say cause I don't know if you feel the same... So all I can say to you is to just write how you feel and do the best you can to explain it..."

Minusta on ollut vaikeaa kirjoittaa ajatuksiani ja tunteitani paperille. Jo pelkästään englanniksi kirjoittaminen tuottaa nykyään vaikeuksia, kun hyvä että suomeksi edes ymmärtää itseään.. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan??

Puhumme paljon siitä, mitä tekisimme sitten kun tyyppi pääsee ulos.. Täällä tai Texasissa. (Colorado on siis Texasista kotoisin)

"If I went to Suomi, what would we do for fun? I'd have fun just being in Europe again and being there around you two. I can see us watching a movie together too.. I can even see you falling asleep cuddled up next to me... That'd be heaven to me.."

Muutaman kirjeen verran olemme myös keskustelleet aiheesta 'Your special guy/girl'. Itselleni on tärkeintä, että mies pitää lapsista, kunnioittaa minua ihmisenä, naisena ja äitinä.

"As for your special guy... I love kids.. I respect you.. As a mom and a women because you keep your son safe and love him unconditionally... Nothing on this earth beats a mothers love.. And as a person cause it takes a real human to see the good in me and forgive me my mistakes..."

"You've got a wonderful heart and I'm  blessed by God to have you in my life.. But it's ultimatly up to you if I'm you're special guy....:-)"

Hieman vitsaillen kirjoitin kirjeessäni, että luulen hänen salakavalasti varastaneen palasen sydäntäni ja pistin hänet vannottamaan että rippeet siitä jääkööt tänne suomeen. Niinkuin Coloradon tapaan kuuluu, sain vastaukseksi jotain todella järkevää.

"I don't think I've stolen a piece of your heart. I think you gave it to me... I'm grateful for that cause you've got a piece of my heart too.. I'd love to have your heart, I'd never break it.. I promise I won't.. There's something about you that's got me falling in love with you... I'm smiling cause now I can't find the right words.."

...Ja niin kaikki tuntui taas kovin paljon järkevämmältä.

"We both have feelings for each other and I hope they're real... I think of you all the time... I'm glad my words make you feel good. It's sad that I can't be there when you're sad and lonely... Believe me, you mean something to me.. You miss me? Now I know I'm love'd...:-)... I don't know why that is, but it's cute..."  (Kysyin häneltä kirjeessäni, että miten voi kaivata toista vaikka ei ole koskaan häntä tavannutkaan?)


"What do I make you feel like? Do you get butterflies when my letters arrive? Do you think of a future we could share with each other? I feel a lot.. I see a future with you, I've been told that when God takes something away he sends an angel to help you out and I think God sent me you.. Your letters make me happy and I appreciate it..."

Mitäkö tunnen? Voi senkun saisi sanoiksi kuvailtua.. Perhosia on mahassa jok' ikinen kerta, ne pörrää niin että tulee lähes huono olo.. Jokainen kirje jännittää omalla tavallaan, mitä sieltä nyt tulee? miten sielä nyt menee? Niin se vain on..

"I think the best thing for us is to tell each other how we feel and what ever happens.. Happens.. But yeah this is crazy.. I got a lot outta this letter.. It made me realize I have a special someone that cares for me..." 


Onneksi toinen meistä sentään ajattelee hieman järkevästi asiat, omat järjen äänet on tainnut hukkua jonnekin... Jonnekin... :-D Joitakin osia kirjeestä jätin pois, mutta kai niistäkin voisi oman hommansa kirjoittaa.. Myös pikkuinen sai postia rapakon takaa; oman kirjeen.

"____... You're probably too little to understand what is going on, but when I meet you and your mom for the first time you'll understand... :-) Thank you for the "Hello" too..
Your Friend, A"  
Pikkutyyppi siis lähetti omat terveisensä Coloradolle viime kirjeessä ja sai nyt kirjeen takaisin. Paperin alaosaan A oli piirtänyt kämmenensä kuvan, jotta pikkutyyppi voi verrata omaansa siihen aina sinne asti, että voi verrata sitä suoraan A:n käteen. Sweet, huh?

Huomenna.

Huomenna siis uutta tekstiä! Sneak peak?

"But now, let's talk about us..."

Huomiseen!

Is it you? Is it you? Maybe you're the one I've been waiting for Could you be the one for me? Could you be the one I need?

Ja sä pidit sun sielusi kiinni,
Sitä yritin minäkin
Etten saisi rakastaa,
No sen kuitenkin
Sen kuitenkin
Mokasin


Voi kuinka tunteikasta voikaan olla noiden vanhempien kirjeiden lueskelu. Ja kuinka hassusti kaikki onkaan muuttunut ja kuinka kummallisen läheisiksi ollaan tultu. Jälleen yhtä kirjettä tää raapustaa sinne rapakon taakse..

Hyihyi minua, mitä se tällätavoin heittäytyy herkistelemään. ;)

You're a part-time lover and a full-time friend.

   Hehkutinkin jo kahta piiiitkää kirjettä, jotka vastaanotin muutama päivä sitten. Välillämme kun oli pienoinen kirjoituskatko, jota itse kutsun etäisyyden ottamiseksi. Välillemme on syntymässä vahva side, jonka koen hetkittäin jopa pelottavaksi. Joitakin syvempiä tunteita on tullut esiin puolin jos toisinkin.
Sekavista tunteista ja/tai tunnetiloista huolimatta olen päättänyt jatkaa kirjoittamista. Olemme sopineet joitakin 'pelisääntöjä' kirjoittelun aikana, kuten sen, että pysymme vain ystävinä -tunteista huolimatta.

(Kirje: 26sep12) "So if i were there with you or I was back home and you were there with me, I could be your man... ;-).. If that's the case I wish I was there with you.. But friends is what we are right now and that's fine with me.. I'd rather have you as a friend than nothing at all..."

Kirje käsittelee suuremmaksi osaksi tätä sekavaa tilannetta, mutta mukaan mahtuu paljon muutakin. Colorado kertoo arjestaan vankilassa, työkuvioista, perhejutuista jne. On aina ihanaa kuulla juttuja hänen veljenpojastaan ja tällä kertaa juttu kuului näin:

"My little nephew is talking a lot now too... He says "You crazy dude.." The way he says it is cute.. It almost brought tears to my eyes when he said "I love you tio".

Ja koska olin viimeksi huolistaan pienestä riidasta hänen ja isänsä välillä, muisti hän kertoa että kaikki on hyvin nyt.  ...Miehet! On jotenkin hassua kuinka helposti sitä juttelee toisen kanssa kaikesta ja miten helposti tulee läheiseksi lähes täysin tuntemattoman ihmisen kanssa. On sydäntä lämmittävää kuinka toinen miettii asioita mitä voisimme tehdä yhdessä ja suorastaan suunnittelee ne jo valmiiksi. Voi miksi, voi miksi tämä tilanne ei voisi olla helpompi?

"3am comes fast.. I fall a sleep at like 10pm, so I get 5hours of sleep. Tuesday, Wendsday, Thursday and Friday... I don't work Saturday-Monday... I watch football on those days... :).."

   Tyyppihän tekee 'työkseen' aamupalaa vankilassa, joten siitä on tullut kerta jos toinenkin höpistyä. Kirjeessä hän heittääkin ilmoille toiveen, että jospa hän vielä joskus mulle aamupalan vääntäisi. Sounds good to me!
   Niinkuin sanoin, kirje on täpötäynnä spekulointia ja ihmettelyä tilanteen muuttumisesta. Colorado soutaa ja huopaa omien tunteidensa, minun tunteideni ja tilanteen mahdottomuuden välillä. On sydäntä särkevää yrittää selittää toiselle, ettei välillemme nyt vain voi kehittyä mitään. Vaikka itsekin sitä saattaisi haluta. Tilanne tuntuu mahdottomalta, osa itsestä olisi aivan vietävissä kun taas se toinen osa pistää jarrut päälle.

"So I know there's something between us... What it is, we gotta wait and see what exactly we got..."
  Kirje pitää sisällään paljon suoraa puhetta, totuuksien laukomista eli niiden aioiden joita ollaan jo hetkipieni kierrelty ja kaarreltu. 'Loppusilauksena' hän kirjoittaa näin;

"That's just something I had to get off my chest.. I hope you don't feel offended..."
Mitä kaikkea hän kirjoittikaan, voin pieniä pätkiä heitellä tänne loppuun.

"I think that I am becoming important to you or else you wouldn't be worried about me.. Ain't nothing wrong with that cause I feel the same about you..."
" ...Like if you came to see me in Texas I'd take you to the beach, Sixflags over Houston, (it's an amusement park) A real football game, a nice dinner in downtown Houston and Ice skating at the Galleria Mall.."

"...Am I trying to be a special someone in your life YES. Am I trying to replace his (lapseni) dad, NO.."

"But there is something about you that tells me to stay outta trouble." 

..Niin, että sellaista 'pientä' tällä kertaa.. Huh. Hetken jos syventyisi kirjoittelemaan toista kirjettä herraselle ja sitten kömpisi omien ajatuksiensa kanssa sänkyyn. Katsotaan josko sitä vielä kirjottaisi lisää tästä aiheesta, sitten huomenna.

Good night,

Rousi

Myöhemmin tänään!

Tulee julkaisuun uusi postaus 'You are a part-time lover and a full-time friend', sekä pientä tilitystä oman pään sekavuudesta ja kaikesta muusta!

Wuhuu.

Kuten voitte huomata, blogi on jälleen auki kaikille! :) Kestääkö tätä pitkään? Katsotaan.

Something new is coming!!!

...In a while ;)