Postoffice, home, Postoffice, home

     Heivaan. 

 Kirjoittaminen on syystä jos toisestakin vähän jäänyt. Kirjeitä on lähetetty puolin ja toisin, niin Mr. Texasin kuin Mr.Coloradonkin kanssa. Molemmat herrat on tosi mukavia, mutta Coloradon kanssa tunsin jollain tapaa oloni helpoksi. Texas taas on syvällinen, mietteliäs ja tunteellinen tyyppi. Kirjoittaminen hänelle on hieman takkuavaa, mutta aion silti jatkaa. Molemmissa tyypeissä on samanlaisia piirteitä: halu miellyttää. Halu tehdä toisen olo paremmaksi. Pakko kysyä molemmilta, että miksi? Heillä on varmasti sielä isommat ongelmat kuin minulla täällä ja taatusti tarvitsevat itse piristystä enemmän kuin minä. 
  Eilen taas juoksin väliä koti-posti-koti, mutta mitään ei ollu tullut. Aion  käydä tänään uudestaan. Se tunne on sanoin kuvaamattoman jännittävä, kun postin työntekijä ottaa kirjepinon käteensä ja plaraa niitä aikansa etsien juuri sitä yhtä ja ainutta kirjettä. Kaiken kruunaa se, että kirje lämmittää hetken päästä sormenpäitä. Minut valtasi molempien herrojen kirjeiden kohdalla lämmin tunne, koko kroppa oli helpottunut. En malta odottaa seuraavia kirjeitä, suorastaan kaipaan niitä!

Tässä muutama katkelma Mr. Texasin kirjeestä:

'I hope that you are doing OK. And if this letter reaches you at a bad time, I hope it changes your mood and brings a smile to your face.'

'Oh yea your letter smelled good.'

Viimeisen lauseen kohdalla, olin hetken, että WTF. Kirjeesi tuoksui hyvälle? No ei kai siinä sitten. Hetken olin, että tyyppi on joku hyypiö. Kumma tyyppi, outoja juttuja. Luin kirjeen uudestaan ja uudestaan, kunnes aloin pitämään tyypin tavasta kirjoittaa. Asiallisesti, mutta värittäen yli rajojen. Jees. Tästä on hyvä jatkaa!!