Viimeisimmässä kirjeessä on kaksi osaa. Osan 1/2 alussa hän vastaa kirjeeseeni ja kertoo siellä päässä maailmaa tapahtuneista asioista. Kuten siitä, että oli riidellyt isänsä kanssa ja suutuksissaan murtanut sormensa. On jännä huomata, että Colorado jollakin tasolla tiedostaa huoleni häntä kohtaan (vaikka en ole sitä hänelle sanonut, vielä). Jos jotain on sattunut, hän kertoo siitä avoimesti jättäen varaa kysymyksille ja lopulta mainitsee voivansa silti hyvin. Niinkuin nytkin.
"...I got mad so I hit the wall and broke my left pinkyfinger... But I'm better now.."
(Poistin alusta pätkän, koska asia oli erittäin henkilökohtainen)
Puhumme edelleen paljon perheistämme, mutta nyt enemmänkin keskustelu painottuu meihin henkilöinä ja molempien haaveeseen, että joskus vielä matkustamme toisiamme tapaamaan. Maybe some day.
"Maybe one day you can visit.. It'd be better when I get out but you never know...:-)..."
"If I can I'll come and visit to keep you warm.. or when I get out you can come visit me.. Either way we'll have fun.."
"..But too bad I ain't there.. Wish I could be.."
"One day you gotta cook for me and let me taste your cooking.. Don't worry, I'll cook for you too.."
(Sieltä täältä pomittuja aiheeseen liittyviä pätkiä.)
Jotenkin hassua, ettei mua yhtään haittaa tai ahdista Coloradon jutut vaikka ne olisivatkin samoista aiheista kuin mistä Texas puhui. Coloradon tapa kirjoittaa ja asian esittäminen täysin eri tavalla varmasti vaikuttaa asiaan paljonkin. Älkäähän käsittäkö väärin, Colorado ei siis millään tapaa ole samanlainen kuin Texas tai hänen jutustelunsa yms ei kohtaa millään tavalla Texasin "ahdistelun" kanssa. Tästäkin täytyy laittaa muutama pätkä.
"Thank you for the pics.. I gotta say, I'm in love with your eyes.. I like the nerdy look on you.. :-).."
("Nerdylook" -juttu tulee siis siitä, että itse vitsailin näyttäväni nörtiltä silmälasit nenällä)
"I hope I do find that special girl.. What about you? Have you found that special guy yet? I hope you find that guy too.. And if you don't, well I'm here..:-).."
"Yeah your letters are special.. They make my day and make me smile..."
(Hän vastaa kysymykseeni tällä, kun kysyin, että ovatko kirjeeni jotenkin spesiaaleja ja kysymyshän heräsi siitä, että hän yhdessä kirjeessä viittasi niin.)
"Any man who gets with you is a lucky man.. He's got some lovely eyes to look at...:-)"
Ja nytpä tuntuukin, että saan tällä päivityksellä asian kuullostamaan siltä, että välillämme olisi jotain romanttista.. Ei, ei vieläkään. Edelleenkin molemmat mennään sillä, että kavereita ollaan, mutta kaikesta saa puhua. Puhumme ihan niitä näitä ja myös vertailemme Suomen ja USA:n välisiä eroja, kuten tuomioiden pituuseroja. Tyyppi oli ihan ällikällä lyöty Suomen lähestulkoon naurettavan lyhyistä tuomioista. Samoten kuin itse pyörittelen silmiä monesti heidän tuomioilleen, syille ja pituuksille. Haha.
Muistinko kertoa viimeks kiusoitelleeni herraa myöskin Mr. Confidentin roolista? Sain kyseiseen asiaan liittyen hyvin ytimekkään vastauksen: "Hell yeah I'm confident..." Noh, ehkä tyypin uusi lempinimi on syystäkin Mr. Confident.. Who knows.. :-)
Ja koska kirjoittaminen takkuaa edelleen, päätän tämän kirjoituksen tähän ja loppuun heitän vielä lainauksen kirjeen viimeisestä lauseesta.
"But I'll let you go for now.. Take Care and just know, I'm here for you as you are for me!!"
Yours Truly,
A
A
Rousi
Mukava taas kuulla sinusta.. :-)
VastaaPoistaIhana kuulla, että kuulumiset ilahdutti! :) (Lukijaksihan voi liittyä blogin oikeasta laidasta, vink vink!)
VastaaPoista