Valtataistelua? Kiukuttelua? En tiedä kumpaa vai onko kumpaakaan, mutta nyt on se tilanne ettei kirjeet kulje kumpaankaan suuntaan.
En tiedä mitä tehdä, en ole vastannut viimeisimpään kirjeeseen, koska en vain osaa. En löydä sanoja. Eipä A ole kaivannutkaan tai kaipaa kai, en tiedä. Kumpikin on vain kirjoittamatta, hiljaa.
Tietysti sekin vetää sanattomaksi, mitä moni viime kirjoitukseen laittoi. Asiaa. En itse tajunnut sitä heti, mutta jotenkin "syyllistin" itseäni. Se on typerää, varsinkaan kun en ymmärrä miksi niin teen/tein?
Niin typerältä kuin tämä kuulostaakin, mutta koko tämän kirjoittelun ja tunteiden esilletulon aikana, musta on tuntunut että välillämme on muuri. (I know!!!!) En pääse edes ajatuksen tasolla lähelle. Niin kuin A työntäisi mua kauemmas, pitäisi hyvällä etäisyydellä?
Olen vatvonut ajatusta päässäni, mutten tänne ole viitsinyt edes asiasta sanoa. Nyt kun asiat on tällä mallilla, koin että täytyy minun edes jotain kertoa. Moni varmaan on miettinyt, että miten en koskaan sitä postausta kirjoittanutkaan..
Mutta niin, muuri. Koen, että kirjoittelusta puuttuu jotain.. En pääse A:n ajatuksista selville. Hän puhuapälättää vähän, mutta tunnetason asiat on aina paperilla. Se häiritsee ja työntää mua kauemmas. Kuinka kaukana, tunnetasolla ja mieleltään, toinen voikaan olla? Se on kai ääretöntä. Tai ehkä vaan tunteiden syveneminen kauhistuttaa niin paljon, että pakenen kuin henkeni edestä. Niin, en tiedä. En osaa selittää tätä myräkkää edes tähän, mutta tiedän ettei sitä tänne pitäisi tehdä vaan selventää tilannetta sille toiselle..
..Ehkäpä joku minua viisaampi osaa neuvoa tässäkin tilanteessa?
-Rousi
No mielestäni sun pitää tarkastella tilannetta ikäänkuin ulkopuolisen silmin.
VastaaPoistaMun mielestä sun ois parasta lopettaa kirjoittelu. Ensinnäkin, mies on jo valehdellut sinulle ja hänen rikos on ilmeisesti aika kamala. Se on jo suuri lovi luottamuksessa, mikäli sitä edes koskaan oli.
Toiseksi, miksi haluaisit väkisin ylläpitää "suhdetta" tähän mieheen, joka ei edes vapaudu lähitulevaisuudessa, ilmeisesti kymmenistä vuosista on kyse?
Miksi et nyt vain irtaudu koko tilanteesta kun sinulla on siihen täysi syy ja mahdollisuus? Miksi tosiaan yrittää väkisin? Miksi väkisin odotella murhamiestä vapautuvaksi, jos jo nyt siellä oman pään sisällä jonkinlaiset hälytyskellot soi?
Ja minä en jaksa uskoa, että kukaan haluaisi oikeasti olla tilanteessa, jossa sitä omaa rakasta pitää odottaa kiven sisästä vapautuvaksi jopa vuosikymmeniä!
Jos kirjeiden perusteella tulee outo fiilis ja tunne siitä, että something is not right, niin se yleensä on just tasan niin. Luota vaistoosi!
Mielestäni tämä mies ei kuulosta kovin.. miten sen nyt sanoisi? Like good news?
Ja jos kirjoittelusta tuntuu sinunkin mielestästi puuttuvan jotain, niin millä meinaat saada sen puuttuvan palasen loksahtamaan paikoilleen? En usko että se on mahdollista.
Jos hän oikeasti välittäisi sinusta niinkuin sanoo, kyllä hän kirjottaisi sinulle edes jotain, eikä viettäisi täyttä hiljaiseloa. Mielestäni sekin on huono merkki.
Anteeksi jos kuulostaa karulta, minusta vain tuntuu pahalta puolestasi, koska ymmärrän ettet pysty olemaan puolueeton tässä asiassa, ja siksi mielestäni on hyvä, että joku ulkopuolinen kertoo omat näkemyksensä koska minä (me?) nähdään asiat ihan toisella tavalla.
Tietenkään en tiedä koko "totuutta" teidän jutuista, mutta kirjoitustesi pohjalta ei näytä hyvältä.
Eli minun neuvo ja mielipide on että jätät kirjoittelun tämän miehen kanssa kokonaan! Sinua odottaa ihan varmasti toisenlainen onni!
Nina.
Valehdellut? Nyt se lovi kirjoittelussa on esillä, kun en kirjoittanut siitä kirjeestä.. Noh, asia korjaantunee kun siitä kirjoittelen.
PoistaYmmärrän näkemyksesi ja tottakai se pistää miettimään, hiljaiseksi vetää.
Samalla tavallahan A:kin voi miettiä, että jos todella välitän niin miksi en kirjoita? Ihminenhän sielläkin on..
Sanoit että tunnetasolla puuttuu jotain, ja että tunnetason asiat ovat aina paperilla. Tarkoitatko sitä, että tunnet ettette voi kunnolla kirjoittaa tunneasioista vai sitä, että pelkkä kirjeitse tapahtuva kommunikointi ei tunnu riittävän?
VastaaPoistaSiis, tarkoitan, että ne tunnetason asiat on aina puheenaihe. Siitä lähtien kun molemmat alettiin niitä tunteita myöntämään.
PoistaJa siis tarkoitan, että se tavallinen keskustelu on vaikeaa nykyään tai A ei päästä lähelle. Niiiin vaikea selittää tässä näin.. Hmm..
En oikein ymmärrä, mitä ajat takaa. Kuten itsekin sanoit, asiaa on varmasti vaikea selittää. Ainoa, mitä voin neuvoa on se, että kuuntele itseäsi, ja laita vaikka asioita paperille itsellesi ylös ihan suomeksi. Se voi auttaa selvittämään asioita itsellesikin.
PoistaJoskus voi olla niinkin, että ihminen on ehkä se oikea, mutta aika on väärä.
Ilman avointa kommunikointia on todella vaikeaa tai oikeastaan mahdotontakin saada suhdetta toimimaan. Joskus asiat ovat liian isoja ratkaistaviksi yhdessä tai edes useammassa kirjeessä. Se on ihan ok. Voi kirjoittaa senkin, etten voi nyt kirjoittaa tästä asiasta enempää, kun tarvitsen aikaa, mutta kirjoittaa sitten jostain ihan arkisesta. Muistuttaa, että vaikka meillä on ongelmia, olen silti täällä. Ei niiden kirjeiden aina tarvitse olla elämää suurempia :-)
Mulle tulee mieleen, että tälläkin hiljaisuudella sua syyllistetään, muodostetaan sitä muuria.. Tässä tilanteessa sanoisin hiljaisuuden olevan myöntymisen merkki, kyseinen heppu tietää, että nasahti omaan nilkkaan ja on siksi nyt hiljaa... Itse en hälle enää kirjoittaisi...
VastaaPoistaSiis nasahti omaan nilkkaan? Mikä niin? En esitä tyhmää, mutten nyt ihan tajua mitä haet! haha
PoistaTsau,
PoistaEn millään halua pahoittaa mieltäsi, mutta veikkaan, että tuo anonyymi on murha.info-sivuston dissaajia, jotka eivät vain usko, että vangeissakin voi olla hyviä ihmisiä..Näin sinuakin dissataan ko. palstalla
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=10&t=11191&start=270
En kirjoittanut tuota anonyymin kommenttia, mutta hän tarkoittaa varmaan tuolla "nilkkaan nasahtamisella" sitä, että jäi kiinni valehtelusta, ja ajattelee että juttu oli nyt tässä. Kun jäi tosiaan kiinni.
VastaaPoistaMinäkään en kirjottaisi hänelle enää.
Haluaisin mielellään kuulla mietteitäisi liittyen edelliseen kommenttiini siitä, että miksi haluat väkisin roikkua suhteessa joka on jo lähtenyt huonosti liikkeelle? Miksi haluat asettaa itsesi siihen asemaan että oma miehesi istuu rapakon takana vuosikymmeniä ja joudut odottelemaan? Eikai kukaan oikeasti halua sellaista? En voi käsittää. :/
Kunnollisia, rehellisiä miehiä löytyy ihan täältä suomestakin, jotka eivät ole tuomittuna murhista ja valehtele!
Nina.
Epäilen, että se vaatii A:lta niin suurta uskallusta tuoda esille omaa sisintään - ehkä siksi ei kirjoita ja tunteet ovat olleet esillä, mutta pinnallisimpana.
VastaaPoistaHuomasin tämän ainakin meidän välillämme, kun itse tilitin tuntemuksiani ja ihan reilusti sitten kysyin, voiko ja pystyykö hän kirjoittamaan. Ensin tuli vastaus, lyhyt, että pidempi kirje seuraa. Mies kirjoitti viikon ja yhden päivän sitä monisivuista kirjettä, jossa sanoi, ettei hän ole koskaan itsekään tullut ajatelleeksi kaikkea tätä ja paljastaa nyt ehkä sellaista, mitä ei ole tullut koskaan sanoneeksikaan...
Muista aina, että kyseessä on mies ;D *joking*
Mari
Kävin lukemassa tuota murha.infon keskustelua aiheesta. Mielestäni ihan asiallista keskustelua. Ja tosiaan, kuten joku siellä jo kirjoitti - mikäli perustat julkisen blogin, ja varsinkin suht erikoisesta aiheesta, saat olla varautunut siihen, että kommentteja tulee - sekä positiivisia että negatiivisia.
VastaaPoistaMielestäni niin kauan, kun ei lähdetä herjaavalle ja haukkuvalle linjalle, on kaikki OK.
Miksi kaikkien pitäisi olla asioista samaa mieltä? Onko eriävien mielipiteiden esittäminen dissaamista ja haukkumista?
Pitäisikö kaiken olla vaan selälle taputtelemista ja ihkuttamista? Koska jos sitä haluaa, ei varmaan kannattaisi tosiaan kirjoitella julkista blogia. :)
Rakentava kritiikki pitäisi olla hyvästä, ja panee varmasti myös kirjoittajan miettimään asioita useista eri näkökulmista, minkä pitäisi olla hyvä juttu. Vai olenko väärässä?
Minä ainakin seuraan näitä blogeja mielenkiinnolla, vaikka itse en välttämättä näiden kirjoittajien valitsemille teille lähtisikään. :)
-Nina.
Toivottavasti palailet vielä kertomaan kuulumisia! :)
VastaaPoistaMukavaa kesää sinulle!
Hei Rousi! Mitä sinulle kuuluu?
VastaaPoistaEn tiedä olenko auttamattomasti myöhässä keskustelusta näin puoli vuotta viimeisen blogipäivityksen jälkeen, mutta en malttanut olla jättämättä kommenttia.
VastaaPoistaTänne blogiin eksyy varmasti monia sellaisia ihmisiä, jotka harkitsevat kirjoittamista vangille. Moni kirjoittaa varmasti humanitaarisista syistä, eikä tarkoituksena ole rakastua. Minusta vangeille kirjoittaminen on tärkeää, sillä USAssa vankilatuomiot ovat järjettömän pitkiä eikä vankien kuntoutus takaisin yhteiskuntaan ole samalla tasolla kuin Euroopassa. Rankat tuomiot, eristäminen ja raaka ympäristö luovat vankiloista vääristyneitä ympäristöjä, joista ainoita pakokeinoja on kirjoittaminen ulkopuolelle.
Siksi kirjeenvaihdossa kannattaakin muistaa, että vanki voi pelata mitä pelejä tahansa. Hänellä ei ole mitään menetettävää ja tylsistyneenä hän voi kirjoitella ihan mitä tahansa ja pyöritellä kirjeenvaihtokavereitaan miten sattuu. Tästä syystä en missään nimessä suosittele kirjoittamista alle kaksikymppisille. Elämänkokemus on hyödyllistä molemmille osapuolille.
Kirjeenvaihtoa harkitsevien kannattaa kuluttaa viikko ja kuukausikin erilaisten vankikirjeenvaihtoa koskevien nettikeskustelujen seuraamiseen, jotta tietämys vankilaolosuhteista ja vankien mielenliikkeistä antaisi näkökulmaa kirjeiden sisällön tulkitsemiseen.
Mikä tilanne?
VastaaPoista